Kesän harmaus

Otsikko kertokoon tämän hetkisen säätilanteen. Harmaata, aavistuksen sateista ja silti jollain tavalla aurinkokin pilkahtelee kaiken harmauden keskellä. Kesän rauha ja hiljaisuus - ainakin joissain hetkissä tai vähintään sadesäässä.

Elämä on täällä edelleen täynnä elämää.
Projekteja ja mietteitä, sopimuksia ja ihmeitä.
Pieni pää on kaiken keskellä usein hyvin ymmyrkäisenä ajatusten "kuinka elämäni onkaan tässä ja nyt tälläistä" ympäröimänä. Kaiken keskeltä löytyy siis ihmetystä, hämmästystä ja onnea. Välillä myös yltäkylläisyyttä ja ymmyrkäisyyttä, sekä kiukkua ja harmitusta. Kokopäiväistä elämää.

Olen kesäisellä lomalla - tutkimus siis jääköön (vaikka mielessä onkin paine kirjastovierailuun, jotta syksyllä ei olisi niin kiire...). Talo on tullut tontille ja monien mutkien kautta kaikki alkaa näyttää nyt ihan kotoisalta. Erinäisistä syistä johtuen taloomme pääsi hieman sadevettä ja sen kosteutta ollaan ihmetelty ja hämmästelty (ehkä myös hieman kiukuteltukin). Hiljalleen kuitenkin kaikki alkaa näyttää toiveikkaammalta. Autotalli on rakenteilla ja talon sisätilat muotouvat hiljalleen. Kunpa malttaisin odottaa syksyä! Kovasti jo haaveilen lopputuloksesta ja uudesta kodistamme. Nykyinen kotikin on alustavasti kaupoitettu ja näin yksi projekteista uhkaa päästä päätökseensä - vapauttavaa kyllä.

Koska vireillä olevat projektit alkoivat tuntua jo arjelta (tai minusta on tullut projektiriippuvainen), yllätin itseni ja ilmoittauduin autokouluun. Vaikka ikävuosia on iholleni kertynyt jo yli normaalin autokouluiän, olen vasta nyt tuota ihmekorttia suorittamassa. Eilen olin ensimmäisellä ajotunnillani ja 50 minuuttia kului pienessä hujauksessa. Tänään uudelleen harjoittelemaan vaihteiden vaihtamista, mäkilähtöä ja jotain muutakin kenties. Tuntuu absurdilta olla koululainen. Mukavaa silti.

Sitten se suurin ja ihmeellisin. Meidän häät! Matkaa heihin on alle kaksi kuukautta - huimaa ja hämmästyttävää. Tämä tosiasia ei ole vielä ehtinyt stressipisteisiin, eikä oikein edes ajatusten todellisuuteen. Hääkutsut on lähetetty ja muutama vieraskin jo varmistunut.

Tällä hetkellä mietteissä ovat ohjelma ja erinäisten virallisten asioiden järjesteleminen. Iloisia asioita olemme saaneet kuulla järjestelyistä ja suunnitelmia on tehty suloiseen suuntaan. Häämusiikkikonsertissa olemme kyynelsilmin kuunnelleet urkujen kauneutta ja iloksemme saaneet tietää kanttoriksemme tulevan henkilön, jonka tunnen jo vuosien takaa ja tiedän hänen olevan äärimmäisen taitava ja mainio muusikko. Kukkakaupassa kävin sopimassa niin hääkimpusta kuin muistakin häihin tulevista kukkasista ja tämäkin palaveri sai suuren ilon sydämeeni. Hymyilyttää. Voisikohan häitä suunnitella vielä häiden jälkeenkin?

Paljon on elämässä siis elämää ja ihmetystä. Voisin kirjoittaa yhä enemmän ja enemmän, mutta ehkä jätän tänään tämän tähän. Jos vaikka houkuttuisin kirjoittamaan pikaisemmin kuin viimeksi. Katsotaan.