Unohdin.
Uskon silti, että ajatus oli jotain hienoa ja mahtavaa. Varmasti oli - kuinkas muutenkaan. Mustikkapiirakka oli ainakin hyvää (vaikka pakastettua olikin)!
Huomasin äskettäin, että remontista on hiljalleen tullut osa normaalia elämää.
Iloissani kutsuin erään ystäväni meille ensimmäistä kertaa kyläilemään lauantaina, ja kutsumista seuraavana päivänä havahduin tosiasiaan: olohuoneemme muistuttaa työmaata tai jotain hieman epäesteettistä kaikkine remontti-imureineen ja pahvisuojineen. Ohops.
Tervetuloa meille - keskelle elämää ja keskeneräisyyttä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti